Hae

Ajankohtaista

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 7.–13.9.2020

3.9.2020

Ruoka on liian hyvää hukattavaksi

Hävikkiviikolla 7.–13.9.2020 muistutetaan siitä, että ruoka on liian hyvää hukattavaksi. Hävikkiviikolla toteutetaan 4.- 6.-luokkalaisille virtuaalinen oppitunti, jonka järjestävät Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta yhteistyössä Servican, Jätekukon ja Kuopion kaupungin kanssa. Videon ja pelillisten keinojen avulla oppitunnilla kerrotaan ruokahävikin synnystä ja keinoista vähentää hävikin määrää. Virtuaalioppitunnille on ilmoittautunut mukaan noin 20 kuopiolaista koulua.

Hävikkiviikon tavoitteena on, että ruokahävikkikeskustelulta ei kampanjaviikolla voi välttyä. Ruokahävikiksi lasketaan kaikki se ruoka, joka on syötäväksi tarkoitettu, mutta ei päädy syötäväksi. Hävikkiä syntyy ruokailussa mutta myös jo aiemmin, esimerkiksi valmistuksen aikana.

Kouluissa merkittävimpiä ovat tarjoiluhävikki ja lautashävikki. Tarjoiluhävikki on linjastoon tarjolle laitettua ruokaa, joka ei tule syödyksi ja jota terveyssäädösten myötä ei voi tarjoilla uudelleen. Lautashävikki tarkoittaa sitä, kun ruokaa jää lautaselle.

Kuopiolaisten koulujen keittiöissä seurataan viikoittain ruokahävikin syntymistä ja toteutuneita hävikkimääriä kirjataan seurantataulukoihin. Koulujen oppilaat näkevät konkreettisesti kertyvän biojätteen määrän Servican jakamilla hävikkimittareilla. Kuopion kouluissa alkuvuoden 2019 aikana tehdyn seurannan mukaan lautashävikin osuus tarjotusta ruuasta oli 7 %.

EU:ssa, Suomessa ja Kuopiossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta.

Ruokahävikki arjessa – keinot ruokahävikin vähentämiseen

Kuusi prosenttia ostetusta ruoasta päätyy syömäkelpoisena roskiin, samoin joka kymmenes vihannes tai hedelmä. Jokainen meistä heittää vuodessa syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin keskimäärin 20–25 kiloa, satojen eurojen arvosta.

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasuja sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Myös ruuan kuljettaminen ja valmistaminen kuormittavat ympäristöä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, ruoantuotantoketjun hiilijalanjälki on syntynyt tarpeettomasti.

Hävikkiviikon teemana on tänä vuonna ruokahävikki arjessa – keinot ruokahävikin vähentämiseen. Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin kauppareissulla ja omassa keittiössä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin. Tai voidaan valmistaa ruokaa aineksista, joita kaapissa on jo valmiiksi tai joiden parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivä lähenee. Hyödyt näkyvät suoraan omassa lompakossa! Pienempi ympäristökuormitus hyödyttää kaikkia.

Arkisto