Huomioitavaa palkkaamisessa

Monimuotoiset työyhteisöt rikastuttavat työpaikkaa ja voivat helpottaa työvoiman saatavuutta. Eri kohderyhmien työllistämisessä on kuitenkin hyvä huomioida joitakin erityiskysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi tukiin, perehdytykseen tai työjärjestelyihin.

Osatyökykyiset työntekijät

Osatyökykyisyys voi johtua esimerkiksi sairaudesta, vammasta tai pitkäaikaisesta terveydellisestä rajoitteesta. Osatyökykyinen henkilö voi usein tehdä työtä täysin normaalisti, kun työtehtävät tai työolosuhteet sovitetaan hänen tilanteeseensa.

Työnantajan näkökulmasta hyödyllisiä keinoja voivat olla esimerkiksi:

• työtehtävien muokkaaminen
• apuvälineet tai ergonomiset ratkaisut
• mahdollisuus osa-aikatyöhön.

Työnantaja voi joissakin tilanteissa saada tukea esimerkiksi palkkatukea tai työolosuhteiden järjestelytukea. Näiden mahdollisuuksien selvittäminen yhdessä työllisyyspalveluiden kanssa voi helpottaa rekrytointia.

Pitkäaikaistyöttömät työnhakijat

Pitkäaikaistyöttömillä henkilöillä voi olla paljon osaamista ja työkokemusta, mutta työelämästä poissaolo voi vaikuttaa esimerkiksi itseluottamukseen tai työrytmiin.

Työllistymisen tukemisessa hyödyllisiä asioita voivat olla:

• riittävä perehdytys
• selkeät työtehtävät ja tavoitteet
• mahdollisuus oppia uusia taitoja työn ohessa.

Työnantajalle voi joissakin tilanteissa olla tarjolla taloudellisia tukimuotoja, kuten palkkatukea, jotka voivat helpottaa rekrytointia.

Kehitysvammaiset työntekijät

Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisessä on tärkeää huomioida heidän yksilölliset vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Usein työtehtävät kannattaa pilkkoa selkeiksi kokonaisuuksiksi ja perehdytyksessä käyttää selkeää kieltä sekä tarvittaessa visuaalisia ohjeita.

Työllistymiseen voivat vaikuttaa myös erilaiset etuudet, kuten työkyvyttömyyseläke tai muut tuet. Joissakin tilanteissa työn määrä tai palkkatulot voivat vaikuttaa etuuksien tasoon (esim. asumistuki), minkä vuoksi työntekijä saattaa haluta aloittaa työn osa-aikaisesti. Näissä tilanteissa yhteistyö työntekijän, työnantajan ja mahdollisen tukiverkoston (esim. työvalmentajan) kanssa on tärkeää.

Monilla kehitysvammaisilla työntekijöillä on käytössään työvalmentaja tai muu tukihenkilö, joka voi auttaa työn aloituksessa, perehdytyksessä ja työtehtävien opettelussa. Työnantajalle tämä voi olla merkittävä tuki työsuhteen alussa. Valitettavasti Kuopiossa ei ole työvalmentajia käytössä, vaan Kuopiossa tulee olla yhteydessä kehitysvammaisten työtoiminnasta vastaavaan ohjaajaan.

Mielenterveyskuntoutujat

Mielenterveyskuntoutujien työllistymisessä tärkeää on turvallinen ja ennakoitava työympäristö. Selkeä työnkuva, realistiset odotukset sekä hyvä perehdytys auttavat työn aloittamisessa.

Joillakin mielenterveyskuntoutujilla voi olla työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki. Näissä tilanteissa työntekijä voi tehdä työtä esimerkiksi osa-aikaisesti tai ansiotulolle voi olla tietty raja, jotta etuudet säilyvät. Työnantajan näkökulmasta tämä ei yleensä vaikuta palkkatasoon, mutta voi vaikuttaa työaikaan tai työn määrään. Työn kuormitusta voidaan tarvittaessa säädellä työtehtävien määrän tai työvuorojen avulla.

Avoin keskustelu työyhteisössä ja mahdollisuus pyytää tarvittaessa tukea voivat tukea työn sujumista. Monissa tapauksissa työn tekeminen ja työyhteisöön kuuluminen ovat myös merkittäviä tekijöitä kuntoutumisen kannalta.

Neuropsykiatrisia piirteitä omaavat henkilöt (esim. ADHD tai autismikirjo)

Neuropsykiatriset piirteet voivat vaikuttaa esimerkiksi keskittymiseen, toiminnanohjaukseen tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Samalla monilla henkilöillä on vahvuuksia esimerkiksi tarkkuutta vaativissa tehtävissä, rutiinien hallinnassa tai yksityiskohtien huomioimisessa.

Työn sujumista tukevat usein:

• selkeät työohjeet
• ennakoitavat työtehtävät ja työpäivät
• mahdollisuus rauhalliseen työskentely-ympäristöön
• selkeä ja suora viestintä.

Työtehtävien jäsentäminen ja vaiheittainen perehdytys voivat helpottaa uuden työn oppimista.

Neuropsykiatriset piirteet (esim. ADHD tai autismikirjo) eivät itsessään vaikuta palkkaukseen tai etuuksiin. Henkilö työskentelee yleensä täysin normaalissa työsuhteessa ja palkka määräytyy työehtosopimuksen ja työtehtävien mukaan.

Joissakin tilanteissa työntekijä voi kuitenkin olla esimerkiksi osatyökykyinen tai työllistyä palkkatuen avulla, mutta tämä ei liity suoraan neuropsykiatriseen diagnoosiin vaan yksilölliseen tilanteeseen.

Maahanmuuttajataustaiset työntekijät

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisessä keskeinen huomioitava asia on usein kielitaito. Selkeä työohjeistus, rauhallinen perehdytys ja mahdollisuus oppia kieltä työssä tukevat työn sujuvaa aloittamista.

Lisäksi voi olla hyvä huomioida:

• työpaikan käytäntöjen ja suomalaisen työkulttuurin avaaminen
• kirjallisten ohjeiden selkeys
• mahdolliset kulttuurierot esimerkiksi viestinnässä tai työyhteisön toimintatavoissa.

Monissa tapauksissa kielitaito kehittyy nopeasti työn kautta, kun työyhteisö tukee oppimista. Tärkeintä on aina varmistaa, että työntekijä ymmärtää työtehtävät ja turvallisuuteen liittyvät ohjeet.

Ennen työsuhteen aloittamista työnantajan tulee lisäksi varmistaa, että henkilöllä on oikeus tehdä työtä Suomessa. Työnteko-oikeus perustuu yleensä oleskelulupaan, joka voi olla esimerkiksi työntekoon perustuva oleskelulupa, opiskelijan oleskelulupa tai muu oleskelulupa, joka sisältää työnteko-oikeuden. Joissakin tapauksissa henkilöllä voi olla myös EU- tai ETA-maan kansalaisuus, jolloin erillistä työntekolupaa ei tarvita.

Työnantajalla on velvollisuus tarkistaa työnteko-oikeus ja säilyttää tieto tarkistuksesta.