Ohjeita työyhteisöille

Esihenkilön muistilista, kun kehitysvammainen henkilö aloittaa työyhteisössä

Kehitysvammaisen henkilön kohdalla onnistunut työllistyminen ei vaadi suuria muutoksia, mutta se vaatii tahtoa, ennakkoluulottomuutta ja hyvää suunnittelua. Esihenkilön rooli on tärkeä arjen organisoinnissa ja työyhteisön asenteiden muokkaamisessa. Kun työyhteisö näkee, että erilaisuus on vahvuus ja, että jokainen voi osallistua omalla tavallaan, syntyy positiivinen kierre, josta hyötyy koko yritys.

Tieto lisää ymmärrystä

• Henkilöstölle tulisi järjestää infotilaisuus, jossa kerrotaan kehitysvammaisuudesta ja siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä
• Kerro miksi henkilö tulee ja mikä hänen roolinsa on
• Huolehdi, että jokainen työntekijä tietää milloin henkilö aloittaa työssä

Avoin keskustelu

• Rohkaise työntekijöitä kysymään ja keskustelemaan avoimesti. Näin vähennetään pelkoja ja epävarmuutta.
• Selvitä etukäteen, millaisia tehtäviä kehitysvammainen henkilö voisi tehdä. Usein rutiininomaiset ja konkreettiset tehtävät sopivat hyvin.
• Osallista oma työyhteisö jo alussa mukaan suunnitteluun

Työtehtävien yksinkertaistaminen

• Pilko työt pienempiin osiin
• Selkeytä ohjeita ja opeta yksi asia kerrallaan
• Anna ohjeet yksinkertaisesti, konkreettisesti, sekä tarvittaessa kirjallisesti tai kuvallisesti
• Voit käyttää myös visuaalisia tukikeinoja (esim. kuvallisia ohjeita tai aikatauluja)
• Säännöllinen päivärytmi ja työaika
• Selkeät säännöt -> Nämä auttavat jäsentämään työpäivää
• Selitä kehitettävät asiat aina esimerkin mukaisesti. Jos sanot vain, että ”teet väärin”, se ei kerro, kuinka työ tulisi tehdä oikealla tavalla

Ennen aloitusta

• Varmista, että työmatka-asiat ovat selkeät (esim. linja-autoaikataulut, herääminen)
• Käy läpi työaika (eli jos työt alkavat klo 7, on töihin tultava esim. 6.45, jotta ennättää vaihtaa työvaatteet)
• Henkilökohtainen hygienia, tuoksujen käyttö
• Työvaatetus
• Tauot, oman puhelimen käyttö

Yhteistyö tukiverkostojen kanssa

• Tee yhteistyötä esim. kollegan tai työvalmentajan kanssa
• Älä jää yksin ongelmien kanssa. Muista pyytää tukea heti työvalmentajalta

Aika ja resurssit

• Varaa riittävästi aikaa perehdytykseen ja mahdolliseen jatkuvaan ohjaukseen
• Ole aktiivinen ja kiinnostunut, esim. käy säännöllisesti kysymässä kuulumisia
• Anna myönteistä, kannustavaa ja rakentavaa palautetta usein

Työyhteisön muistilista, kun kehitysvammainen henkilö aloittaa työyhteisössä

Kun työyhteisössä aloittaa työntekijä, jolla on kehitysvamma, hän tulee osaksi työyhteisöä. On tärkeää, että hän saa heti alussa riittävästi tukea omiin tehtäviinsä. Jokaisen työntekijän tulisi kohdata hänet kuten kenet tahansa uuden työkaverin, eli avoimesti, ystävällisesti ja arvostavasti. On tärkeää, että työpaikalla luodaan yhdessä sellainen ilmapiiri, jossa jokainen voi onnistua ja kuulua joukkoon omana itsenään.

Kohtele häntä kuten kaikkia muitakin

• Vaikka työkaverilla olisi kehitysvamma, on hän samanarvoinen työntekijä muiden joukossa
• Älä oleta mitään, kohtele häntä kuten muitakin. Voit puhua suoraan hänelle, selkeästi ja ystävällisesti
• Kehitysvammaista ei tarvitse ”suojella” liikaa, eli hänen kanssaan voi toimia samalla tavalla kuin muidenkin kanssa

Ole avoin ja ennakkoluuloton

• Unohda ennakkokäsitykset tai pelot
• Kehitysvamma ei tarkoita, että henkilö ei voisi oppia tai tehdä työtä hyvin
• Jokainen oppii eri tavalla. Kärsivällisyys ja avoin mieli auttavat pitkälle

Selkeä viestintä auttaa kaikkia

• Käytä selkeää kieltä ja tarvittaessa näytä tai toista asioita eri tavoin
• Yhden asian oppiminen kerrallaan voi helpottaa ymmärtämistä

Muista, että jokainen on yksilö

• Kehitysvammaisia on monenlaisia
• Ei ole yhtä tapaa olla tai toimia
• Jokainen meistä on oma yksilö
• Kysy ja ota selvää siitä millaiset asiat tukevat juuri tätä henkilöä työssä

Ota mukaan porukkaan

• Kutsu kahvitauolle, juttele ja ota mukaan myös epävirallisiin hetkiin kuten tyhy-tapahtumiin
• Yhteisöllisyys luo turvallisuuden tunnetta ja auttaa sopeutumaan

Selkeät työtehtävät ja ohjeistus

• Työn jäsentely auttaa esim. työvaiheet voi kirjoittaa ylös tai kuvittaa
• Säännöllinen palaute ja kannustus auttavat motivoitumaan ja kehittymään

Luottamus rakentuu ajan kanssa

• Kaikki uusi voi jännittää niin uutta työntekijää kuin työyhteisöä
• Positiivinen asenne ja rauhallinen alku helpottavat sopeutumista

Esihenkilön muistilista, kun neurokirjoon kuuluva henkilö aloittaa työyhteisössä

Kun työkokeiluun, avotyöhön tai työsuhteeseen tulee neurokirjoon kuuluva henkilö, jolla on esimerkiksi ADHD, ADD, autismikirjon häiriö (kuten entinen Asperger), Tourette tai muu neuropsykiatrinen diagnoosi (nepsy) on työnantajan ja työyhteisön on tärkeää ymmärtää, miten neurokirjo voi vaikuttaa työskentelyyn ja vuorovaikutukseen. Neurokirjo ei tarkoita kyvyttömyyttä tai heikkoutta, vaan erilaisuutta tavassa ajatella, hahmottaa ja toimia. Kun työympäristö tukee näitä eroja, työn laatu ja sitoutuminen voivat olla erinomaisia.

Neuropsykiatriset häiriöt eivät ole este työelämälle, kun ympäristö on rakennettu tukemaan erilaisia tapoja ajatella ja toimia. Esihenkilön rooli on tarjota selkeyttä, joustavuutta ja tukea. Työyhteisöltä odotetaan ymmärrystä ja avointa mieltä.

Yksilöllinen lähestymistapa

• Nepsy-häiriöt ovat yksilöllisiä
• Keskustele suoraan työntekijän kanssa, mitkä asiat tukevat hänen työskentelyään

Selkeys on kaiken A ja O

• Tarkat ohjeet
• Selkeät aikataulut
• Kirjalliset ja visuaaliset muistutukset auttavat keskittymään ja hahmottamaan kokonaisuuksia
• Työyhteisölle voi kertoa ilman yksityiskohtien paljastamista, että tulossa on henkilö, joka tarvitsee hieman erilaisen työskentelytavan

Joustavat työjärjestelyt

• Mahdollisuus työskennellä esimerkiksi hiljaisessa tilassa
• Mahdollisuus käyttää kuulokkeita tai työskennellä rauhallisempaan aikaan voi olla ratkaisevaa

Esihenkilön tuki ja vuorovaikutus

• Suora ja ystävällinen viestintä
  • Neurokirjon henkilö voi tulkita epäsuoria vihjeitä eri tavalla
• Vältä ylikuormittamista
  • Moni nepsy-henkilö kuormittuu nopeasti ärsykkeistä ja keskeytyksistä
  • Sosiaaliset vuorovaikutukset kuormittavat
• Perehdytys ja opastus
  • Rauhallinen, vaiheittainen ja toistettava perehdytys auttaa uuden omaksumisessa
• Rutiinit ja aikataulut
  • Selkeät päivä- ja viikkorakenteet tukevat keskittymistä
• Tauot ja palautuminen
  • Tarjoa mahdollisuus rauhallisiin taukoihin tai hiljaisiin tiloihin
• Tarkista ymmärrys
  • Varmista, että annetut ohjeet on ymmärretty oikein – vaikka pyytämällä toistamaan ne omin sanoin
• Säännöllinen palaute
  • Positiivinen, konkreettinen ja ajoitettu palaute auttaa
  • Samoin kehityskeskustelut, joissa pohditaan yhdessä, mikä toimii ja mikä ei
• Vältä oletuksia
  • Kysy mieluummin kuin arvaat – neurokirjon henkilö ei välttämättä osoita kuormitusta ulospäin selkeästi
• Nimeä tukihenkilö tai työpari
• Jos mahdollista, valitse työyhteisöstä henkilö, joka voi auttaa käytännön asioissa ja olla tukena

Työyhteisön muistilista, kun neurokirjoon kuuluva henkilö aloittaa työyhteisössä

Kun työkokeiluun, avotyöhön tai työsuhteeseen tulee neurokirjoon kuuluva henkilö, esimerkiksi henkilö, jolla on ADHD, ADD, autismikirjon häiriö (kuten entinen Asperger), Tourette tai muu neuropsykiatrinen diagnoosi (nepsy) on työyhteisön tärkeää ymmärtää, miten neurokirjo voi vaikuttaa työskentelyyn ja vuorovaikutukseen. Neurokirjo ei tarkoita kyvyttömyyttä tai heikkoutta, vaan erilaisuutta tavassa ajatella, hahmottaa ja toimia. Kun työympäristö tukee näitä eroja, työn laatu ja sitoutuminen voivat olla erinomaisia. Neuropsykiatriset häiriöt eivät ole este työelämälle, kun ympäristö on rakennettu tukemaan erilaisia tapoja ajatella ja toimia. 

Yksilöllinen lähestymistapa

• Nepsy-häiriöt ovat yksilöllisiä
• Keskustele suoraan henkilön kanssa siitä, mitkä asiat tukevat hänen työskentelyään
• Selkeys on kaiken A ja O

Tarkat ohjeet

• Selkeät aikataulut mitä tehdään missäkin vaiheessa
• Rauhallinen, vaiheittainen ja toistettava perehdytys auttaa uuden omaksumisessa

Suora ja ystävällinen viestintä

• Neurokirjon henkilö voi tulkita epäsuoria vihjeitä eri tavalla
• Ole siis suora, mutta empaattinen

Vältä ylikuormittamista

• Moni nepsy-henkilö kuormittuu nopeasti ärsykkeistä ja keskeytyksistä
• Sosiaaliset vuorovaikutukset kuormittavat

Tarkista ymmärrys

• Varmista, että annetut ohjeet on ymmärretty oikein esim. vaikka pyytämällä toistamaan ne omin sanoin. -> Vältä olettamuksia
• Kysy mieluummin kuin arvaat. Neurokirjon henkilö ei välttämättä osoita kuormitusta ulospäin selkeästi

Esihenkilön muistilista, kun heikon kielitaidon omaava maahanmuuttaja aloittaa työyhteisössä

Heikon kielitaidon ei tarvitse olla este työllistymiselle, mutta se vaatii esihenkilöltä ja työyhteisöltä hieman enemmän suunnittelua, tukea ja avoimuutta. Kokemukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistäminen lisää työyhteisön osaamista, suvaitsevaisuutta ja yhteistyökykyä. Samalla työnantaja toimii yhteiskuntavastuullisesti ja monimuotoisesti, mikä on yhä tärkeämpi osa yrityskulttuuria.

Asenteet ja ymmärrys (tieto vähentää ennakkoluuloja)

• Kerro avoimesti työyhteisölle kuka uusi työntekijä on ja mistä hän tulee
• Kerro selkeästi, että työyhteisöön tulee uusi henkilö, joka ei puhu vielä suomea sujuvasti, mutta on oppimassa
• Kerro avoimesti mikä hänen roolinsa on
• Nimeä työpari tai mentori, joka voi tukea käytännön asioissa
• Muistuta, että kielivirheet ovat osa oppimista, eikä niitä pidä pelätä

Kielitason arviointi

• Selvitä, millä tasolla henkilön suomen kieli on ja millaista tukea hän tarvitsee (esim. Pocketalk)

Selkeä kielenkäyttö ja kommunikointi

• Käytä yksinkertaista, selkokielistä puhetta
• Vältä murteita
• Varmista, että ohjeet ovat konkreettisia ja ymmärrettäviä
• Käytä tarvittaessa visuaalisia ohjeita tai mallisuorituksia

Kulttuurinen sensitiivisyys

• Ota huomioon mahdolliset kulttuurierot (esimerkiksi aikakäsityksessä, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai sukupuolirooleissa)

Kielituki arjessa

• Tarjoa mahdollisuuksia oppia suomen kieltä työssä
• Mahdollisuuksien mukaan käytä kuvia, symboleja tai videomuodossa olevia ohjeita ohjeistamiseen
• Tee yksinkertainen sanalista (tai sana-kuvalista) arjen sanoista työpaikalla
• Varmista, että työntekijä on ymmärtänyt ohjeet -> voit pyytää häntä kertomaan ne omin sanoin

Palaute

• Anna palautetta rauhallisesti ja selkeästi
• Positiivinen palaute auttaa oppimaan ja lisää motivaatiota

Työyhteisön muistilista, kun heikon kielitaidon omaava maahanmuuttaja aloittaa työyhteisössä

Heikon kielitaidon ei tarvitse olla este työllistymiselle, mutta se vaatii työyhteisöltä hieman enemmän suunnittelua, tukea ja avoimuutta. Kokemukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistäminen lisää työyhteisön osaamista, suvaitsevaisuutta ja yhteistyökykyä. 

Ole avoin ja ota uusi eri kulttuurista tuleva henkilö rohkeasti vastaan

• Ota hänet mukaan toimintaan, tauoille yms.
• Kansainvälistyminen arjessa

Erilaiset taustat rikastavat työyhteisöä ja tuovat uutta näkökulmaa

• Vältä selän takana puhumista tai vähättelyä
• Avoimuus, kunnioitus ja tuki ovat avainasemassa

Varmista asian ymmärrettävyys

• Pyydä näyttämään käytännössä esim. näytä minulle, kuinka täytät korin tai annostelet pesuaineen

Palaute

• Anna palautetta rauhallisesti ja selkeästi
• Positiivinen palaute auttaa oppimaan ja lisää motivaatiota

Kielikömmähdyksiin huumoria ja ymmärrystä

• Kaikkien on hyvä muistaa, että kielivirheet ovat osa oppimista, eikä niitä pidä pelätä

Esihenkilön muistilista, kun mielenterveyskuntoutuja aloittaa työyhteisössä

Mielenterveyden haasteet eivät välttämättä näy ulospäin, ja niiden kirjo on laaja. Tämän vuoksi työelämässä on tärkeää toimia joustavasti, kunnioittavasti ja avoimin mielin. Mielenterveyskuntoutujan tukeminen työelämässä on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Esihenkilön tehtävänä on mahdollistaa turvallinen, joustava ja ymmärtävä työympäristö. Työyhteisöltä odotetaan empatiaa, mutta ei erityiskohtelua. Positiivinen kokemus kuntoutumisesta ja osallisuudesta voi levitä koko yritykseen, lisäten arvostusta ja hyvinvointia laajemmin.

Yksilöllinen lähestyminen

• Mielenterveyskuntoutujien taustat, voimavarat ja tuen tarpeet vaihtelevat suuresti
• Keskustele avoimesti mutta hienotunteisesti työntekijän kanssa tämän toiveista ja rajoista

Työn räätälöinti

• Mahdollista osa-aikainen työ
• Selkeä rytmi tai vaihtelevien tehtävien rajaaminen
• Selkeät työohjeet ja rutiinit tukevat toimintakykyä
• Perehdytys ajan kanssa
• Kuntoutuja voi tarvita enemmän aikaa uusien asioiden oppimiseen tai tilanteiden omaksumiseen
• Muistuta taukojen merkityksestä
• Kuntoutujat saattavat ”yrittää liikaa”, jolloin jaksaminen vaarantuu
• Mahdollisuus hiljaisiin työtiloihin tai yksin työskentelyyn -> Esimerkiksi avokonttori voi kuormittaa liikaa

Yhteistyö tukitahojen kanssa (jos työkokeilun kautta)

• Kuntouttavat palvelut
• Työvalmentajat

Selvitä kuntoutujan toiveet ja rajoitteet

• Mielenterveyskuntoutujat tietävät usein itse, millaiset tilanteet ovat heille kuormittavia

Tee rauhallinen aloitus

• Aloita vaikka muutamalla päivällä viikossa tai lyhyillä päivillä

Valmistele työyhteisö

• Ilman henkilökohtaisuuksiin menemistä voit kertoa, että henkilö on työelämään palaava kuntoutuja ja, että kaikki ansaitsevat tukea.
• Työllistymisen jälkeen työterveyshuolto voi olla tärkeä tukityökumppani

Palaute ja läsnäolo

• Anna kannustavaa palautetta
• Säännölliset keskustelut
• Lyhyet, säännölliset keskustelut voivat ennaltaehkäistä kuormittumista
• Juhlistakaa onnistumista
• Pienetkin onnistumiset ovat merkityksellisiä myös muulle työyhteisölle

Työyhteisön muistilista, kun mielenterveyskuntoituja aloittaa työyhteisössä

Mielenterveyden haasteet eivät välttämättä näy ulospäin, ja niiden kirjo on laaja. Tämän vuoksi työelämässä on tärkeää toimia joustavasti, kunnioittavasti ja avoimin mielin. Mielenterveyskuntoutujan tukeminen työelämässä on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Työyhteisöltä odotetaan empatiaa, mutta ei erityiskohtelua. Positiivinen kokemus kuntoutumisesta ja osallisuudesta voi levitä koko yritykseen, lisäten arvostusta ja hyvinvointia laajemmin.

Tietoa mielenterveydestä

• Työyhteisölle on tärkeää välittää tietoa siitä, mitä mielenterveyskuntoutus tarkoittaa
• Muista, että yksityisyyttä ei voi rikkoa

Ennakkoluulottomuus, asenteet

• Mielenterveysongelmat eivät tee ihmisestä huonompaa työntekijää 
• Suvaitsevaisuus ja tuki voivat olla ratkaisevia kuntoutumisessa

Tukea, mutta ei sääliä

• Mielenterveyskuntoutujaa tulee kohdella arvostavasti ja tasavertaisesti
• Ole rehellinen, ei saa yliampua palautetta

Mahdollisuus vetäytyä ilman selittelyä

• Työyhteisön on hyvä ymmärtää, että kaikki eivät jaksa olla koko ajan sosiaalisia
• Se, että ei hymyile ei tarkoita epäkohteliaisuutta

Keskustelun avoimuus

• Mahdollisuus puhua mielen hyvinvoinnista madaltaa kynnystä hakea apua ja vahvistaa yhteisöllisyyttä

Selkeys ja ennakoitavuus

• Selkeät työohjeet ja rutiinit tukevat toimintakykyä
• Perehdytys ajan kanssa
• Kuntoutuja voi tarvita enemmän aikaa uusien asioiden oppimiseen tai tilanteiden omaksumiseen

Palaute ja läsnäolo

• Anna kannustavaa palautetta