Esihenkilöt syvensivät osaamistaan työkykyjohtamisen koulutuspäivässä

Servican esihenkilöt kokoontuivat torstaina 10.9.2026 Kunnonpaikkaan työkykyjohtamisen koulutuspäivään vahvistamaan osaamistaan ja saamaan uusia työkaluja arjen esihenkilötyöhön. Päivä toteutettiin osana Kevan osarahoittamaa Tulevaisuuden esihenkilö 2027 -hanketta.

Koulutuspäivän aikana esihenkilöt perehtyivät uudistettuun Servican työkykyjohtamisen malliin ja osallistuivat toiminnallisiin rastikoulutuksiin. Päivän teemoja olivat muun muassa osatyökykyisten tukeminen, haastavien tilanteiden puheeksi ottaminen, rekrytointi sekä kustannustietoisuus. Lisäksi ohjelmassa oli esihenkilön omaa hyvinvointia ja jaksamista tukevia liikunnallisia lajikokeiluja.

Koulutuspäivä on osa hankekokonaisuutta, jossa kehitetään esihenkilöiden osaamisen-, työhyvinvoinnin ja suorituksen johtamista vuosien 2026-2027 aikana. Tavoitteena on, että jokaisella esihenkilöllä on jatkossa käytössään yhteiset toimintamallit, ajantasaiset työkalut sekä mahdollisuus jatkuvaan kehittymiseen omassa tehtävässään.

Päivässä painottuivat erityisesti varhainen puheeksiotto, kuunteleva vuorovaikutus, kollegoilta oppiminen ja kokemusten jakaminen.

Arjen oppeja ja vertaistukea kollegoilta

 Palveluesihenkilö Kirsi Puharinen piti tärkeänä ennakkovalmistautumista keskusteluihin. 

– Päivä herätti ajattelemaan, miten sairauspoissaolojen vaikutuksia voidaan tehdä näkyväksi henkilöstölle rakentavalla tavalla. Yleensäkin on tärkeää miettiä etukäteen, miten asioita otetaan esille ja millainen lähestymistapa tukee keskustelua parhaiten, Puharinen kertoo.

Hänen mukaansa työkyvyn johtaminen näkyy ennen kaikkea arjen teoissa, kuten säännöllisissä keskusteluissa, varhaisen tuen mallin hyödyntämisessä, ergonomiaohjauksessa ja kehityskeskusteluissa.

– Harvoin olemme näin isolla joukolla koolla. Oli mukava päästä kuulemaan kollegoiden ajatuksia ja jakamaan kokemuksia yhdessä, Puharinen sanoo.

Palveluesihenkilö Henna Rautiainen sai päivästä vahvistusta matalan kynnyksen keskusteluihin.

– Sain eväitä puheeksiottamiseen ja vahvistuksen siitä, että kannattaa kuunnella ja keskustella mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Koen tärkeäksi myös sen, että esihenkilö käy säännöllisesti kentällä. Tuumaukset, tiimikokoukset ja perehdytys ovat kaikki tärkeitä tässä työssä, Rautiainen kuvaa.

Rautiaisen mukaan henkilöstöltä saatu palaute vahvistaa, että esihenkilön läsnäololla ja kuuntelemisella on suuri merkitys arjessa. Aina valmista vastausta ei tarvitse olla heti, mutta kohtaaminen ja asian äärelle pysähtyminen ovat jo itsessään tärkeitä.

Kuvassa Henna Rautiainen (vas.) ja Kirsi Puharinen.

Työkykyjohtaminen ei ole yksittäinen toimintamalli tai prosessi, vaan osa jokapäiväistä esihenkilötyötä. Servican työkykyjohtamisen mallissa korostuvat ennakoiva ja nopeasti reagoiva tuki, aktiivinen yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä sisäiset yhtenäiset toimintatavat työhyvinvoinnin, poissaolojen hallinnan ja osaamisen kehittämisen tukena.

Työkykyjohtaminen rakentuu arjessa

Servica on tehnyt hankkeen tiimoilta aktiivista yhteistyötä Savonia Ammattikorkeakoulun kanssa työkykyjohtamisen osiossa. Savonian asiantuntijat ovat pitäneet esihenkilöille keväällä 2026 työpajat työkuormituksen tunnistamiseen fyysisissä ja psykososiaalisissa kuormitustekijöissä, Servican työkykypakin rakentamisessa ja esihenkilöiden koulutuspäivän rastitehtävien valmistelussa ja fasilitoinnissa. Kunnonpaikassa he toimivat ryhmätyöskentelyn havainnoijina.

Lehtori Marjo Heikkinen korostaa työkykyjohtamisen merkitystä työelämässä.

– Työkykyjohtamisen merkitys korostuu muuttuvassa työelämässä – tarvitaan yhteistä osaamista, ennakointia ja rohkeutta tarttua asioihin ajoissa. Kehittämispäivän työpajoissa oli hienoa nähdä, miten yhdessä keskustellen ja kokemuksia jakaen voidaan rakentaa yhteistä ymmärrystä. Merkityksellistä on ongelmalähtöisyyden sijaan huomata hyvä ja edistää ratkaisukeskeisyyttä, avoimuutta ja luottamusta, se sitouttaa yhteisiin tavoitteisiin ja tuloksellisuuteen. Psykologisen turvallisuuden johtaminen korostuu muutoksissa, sanoo Marjo Heikkinen.

Lehtori Ilkka Virolainen piti kehittämispäivän vahvuutena erityisesti osallistujien aktiivisuutta ja keskustelujen laatua.

– Pienryhmien työskentelyä eri rasteilla oli mielenkiintoista seurata. Ryhmät toimivat aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti. Pienryhmien keskustelut olivat aiheisiin hyvin paneutuvia ja teemoja lähestyttiin useista tulokulmista, jolloin otettiin huomioon useita aiheeseen vaikuttavia tekijöitä. Ratkaistavien tapausten teemoja peilattiin hyvin omiin kokemuksiin aiheista, toteaa Ilkka Virolainen.

– Työkykyjohtamisen osaaminen ja sen kehittäminen on ajankohtaista ja tärkeää organisaation strategian toteuttamisen kannalta. Hyvinvoiva, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö on kykenevämpi toteuttamaan sovittuja asioita, tuottamaan palveluita laadukkaasti asiakkaille sekä tekemään tuloksellista yhteistyötä tiimissä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työkykyjohtamiseen liittyy myös taloudellinen tulokulma, ja hyvällä työkykyjohtamisella kyetään vähentämään sairauspoissaolokustannuksia mutta myös lisäämään tuottavuutta, painottaa Savolainen.

Yhtenäiset toimintatavat tukevat työkykyjohtamista usein tavoin. Tällä tavoin työkykyjohtamisesta tulee systemaattista, entistäkin tavoitteellisempaa ja laadukkaampaa. Samalla ne tuovat myös selkeyttä työkykyjohtamiseen sekä edistävät reiluuden, oikeudenmukaisuuden tunnetta henkilöstön keskuudessa. 

Kuvassa Marjo Heikkinen ja Ilkka Virolainen.

Kehittämistyö jatkuu

Hanke etenee jatkossa osaamisen johtamisen osalta niin, että esihenkilöiden kehityskeskusteluiden rinnalle tulee mukaan osaamiskeskustelut. Osaamiskeskusteluiden tavoitteena on löytää esihenkilötyön osa-alueet, joihin esihenkilö tarvitsee tukea omassa esihenkilötyössä onnistuakseen. Nämä keskustelut käynnistyvät syksyn 2026 aikana.

Toisen moduulin osalta Työkykyjohtamisen koulutuspäivä on yksi hankkeen konkreettisista toimenpiteistä. Tämän päivän avulla varmistamme yhteisen ymmärryksen ja sovittujen käytänteiden siirtymisen arkeen. Lisäksi vertaistuen avulla madallamme kynnystä myös pyytää tarvittaessa apua. Lisäksi tähän rinnalle rakentuu päivitetty Servican työkykyjohtamisen malli sekä työkykyjohtamista ohjaavat käytänteet.

Kolmas, Suorituksen johtaminen –moduuli, käynnistyy lokakuussa 2026. Tässä osiossa tarjoamme esihenkilöille mahdollisuuden rakentaa työpajoissa eri palveluihin mallit suorituksen johtamiseen.

Hanke jatkuu Servicassa kesäkuuhun 2027 saakka.