Servican verkkoruokalistoissa häiriö

Servican verkkoruokalistojen päivityksen yhteydessä on ilmennyt häiriö. Sivustolle ei tällä hetkellä pääse.

Vika on selvityksessä.

Ruokahävikin vähentäminen vaatii tekoja koko ruokaketjulta

Ruokahävikin vähentäminen on noussut entistä vahvemmin osaksi eurooppalaista ja kansallista vastuullisuustyötä. Taustalla on yhteinen tavoite rakentaa kestävämpää ruokajärjestelmää, jossa ruokaa arvostetaan enemmän ja hävikkiä syntyy vähemmän.

Tarve toimille on ilmeinen, sillä vuonna 2022 ruokajätettä syntyi maailmanlaajuisesti noin 1,05 miljardia tonnia, mikä vastasi noin viidennestä kuluttajien saatavilla olleesta ruoasta. Kotitalouksissa heitetään hukkaan yli miljardi ateriaa joka päivä. Ruokahävikin arvioidaan aiheuttavan 8–10 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. (UNEP: Food Waste Index Report 2024.)

Myös Euroopassa ruokahävikin määrä on merkittävä. EU:ssa elintarvikejätettä syntyi vuonna 2023 keskimäärin 130 kiloa asukasta kohden, eli yhteensä noin 58,2 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä 53 prosenttia syntyi kotitalouksissa ja 11 prosenttia ravintoloissa ja ruokapalveluissa. (Eurostat: 130 kg of food wasted per person annually in the EU.)

Suomessa koko ruokaketjussa syntyy vuosittain yli 600 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä, josta lähes 400 miljoonaa kiloa on ruokahävikkiä eli alun perin syömäkelpoista ruokaa. Vuonna 2024 kotitalouksien osuus elintarvikejätteestä oli noin 57 prosenttia ja ravitsemispalvelujen 13 prosenttia. (Luonnonvarakeskus: Ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrä.)

Ruokahävikin vähentämisen tavoitteet tiukkenevat

Ruokahävikin vähentäminen on entistä ajankohtaisempaa myös siksi, että EU:n jätedirektiivin vuonna 2025 voimaan tullut päivitys asettaa jäsenmaille sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on vähentää elintarvikejätettä 10 prosenttia elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa sekä 30 prosenttia asukasta kohden vähittäiskaupassa, ravintoloissa, ruokapalveluissa ja kotitalouksissa.

Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta sääntelyllä yksin, vaan niiden toteuttaminen edellyttää toimia koko ruokaketjulta.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa, noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa. Ravitsemispalveluissa hävikkiä syntyy noin 64 miljoonaa kiloa. Ruokapalveluilla on kuitenkin erityisen suuri vipuvaikutus: julkisissa keittiöissä tarjotaan Suomessa vuosittain jopa 383 miljoonaa ateriaa. Kun hävikkiä onnistutaan vähentämään vähänkin yhdellä aterialla, pienet muutokset kertautuvat valtavassa määrässä ruokailutilanteita.

Hävikkiviikolla lisätään ruoan arvostusta

Hävikkiviikon tavoitteena onkin paitsi vähentää hukkaan päätyvän ruoan määrää myös lisätä ruoan arvostusta. Ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa, ja sen vähentämiseen tarvitaan sekä ruokapalvelujen toimia että ruokailijoiden valintoja. Ravitsemispalveluissa suurin hävikin lähde on tarjoiluhävikki, mutta ruokaa päätyy jätteeksi myös ruokailijoiden lautasilta.

Ruoan arvostaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lautanen pitäisi syödä väkisin tyhjäksi. Olennaisempaa on pyrkiä ottamaan alun perin sellainen määrä ruokaa, jonka jaksaa syödä – ja hakea tarvittaessa lisää. Juuri tästä keskustelimme maanantaina 21.9.2026 järjestetyssä Hävikkiviikon keskustelutilaisuudessa yhdessä ala- ja yläkoululaisten kanssa. Oppilaiden ajatuksissa korostui, että hävikkiä vähennetään parhaiten tekemällä sopivista valinnoista helppoja, kuuntelemalla ruokailijoita ja lisäämällä kiinnostusta ruokaan.

Oppilaiden vinkit hävikin vähentämiseen:

  • Ota ensin vähän ja hae lisää. Uutta tai vierasta ruokaa voi maistaa ensin pienellä annoksella. Ruokaa ei pitäisi joutua ottamaan tai syömään enempää kuin haluaa.
  • Tunne ruoan arvo. Kun tiedetään, mistä ruoka tulee ja kuinka paljon työtä sen tuottamiseen ja valmistamiseen tarvitaan, sitä on helpompi arvostaa. Myös ruoan valmistamiseen osallistuminen lisää ymmärrystä.
  • Kuunnellaan ruokailijoita. Toiveruoat, maistatukset, palautteen kerääminen ja oppilaiden osallistuminen ruokalistojen kehittämiseen voivat auttaa löytämään ruokia, jotka myös päätyvät syödyiksi.
  • Annetaan mahdollisuus valita. Esimerkiksi salaattien raaka-aineiden tarjoaminen erikseen voi helpottaa ottamaan juuri niitä kasviksia ja sen määrän, jonka aikoo syödä.